2. päivä (Nampo – Sincho – Kaesong)

2. päivä aloitettiinkin ajoissa eli jo ennen kahdeksaa liikkeelle. Nampon pato oli ylitettävä ennen kymmentä, koska niitä aikoja siellä avattaisiin portit laivoille.

Ajoimme siis ensin Nampon lähellä sijaitsevalle Länsimeren padolle (Nampho Dam or West Sea Dam). Pato on rakennettu 1981-1986 Taedong-joen suistolle säätelemään vuorovesivaihtelua (korkeimmillaan 7m). Samalla on saatu uutta viljelymaata ja makeanveden allas. Katsoimme siellä padon rakentamisesta kertovan videon.

Seuraavaksi suunnistimme ”vuorten yli” ja kävimme Woljong Temple buddhalaistemppelissä.

Retkilounas sen jälkeen kauniilla paikalla.

Sitten suunnattiin viljelysmaiden läpi Sinchon lähellä olevaan amerikkalaisten tekemän joukkomurhan museolle (Sinchon Museum of American War Atrocities).
Paikalla on kaksi hautaa, joihin kerrotaan toiseen haudatun 200 lapsen ja toiseen 145 äidin ruumiit. Amerikkalaiset olivat sulkeneet nämä kahteen parakkiin, kaatanut sinne bensaa ja sytyttänyt tuleen. Tarinaa oli vahvistamassa yksi kolmesta tästä selviytyneestä lapsesta.

Museo on aikaisemmin ollut muutaman kilometrin päässä haudoista, mutta 26.7.2015 avattiin uusi rakennus hautojen yhteyteen.

Museossa on melko yksityiskohtaisin kuvin kuvattu amerikkalaisten raakuuksia Korean sodan aikana vuonna 1950.  Suuria osia Pohjois-Koreasta oli amerikkalaisten johtaman liittoutuman valloittamina 17.10. – 7.12.1950. Katso myös Sinchon Massacre.

Matkaa jatkettiin kohti Kaesongia. Moottoritien taukopaikalla pysähdyttiin oluelle

ja sen jälkeen kohti kuningas Kongminin hautaa (Tomb of King Kongmin). Kongmin oli Koryo-dynastian 31. kuningas. Hänen hautansa on Unescon maailmanperintökohde. Toiseen hautaan on haudattu hänen vaimonsa.

Sitten vihdoin Kaesongiin ja perinteiseen Korealaiseen hotelliin (Kaesong Folk Hotel), jossa syötiin illallinen.

Hotellissa nukuttiin lattialla olevalla patjalla ja lämmitys hoidettiin lattian alla kiertävällä kuumalla ilmalla. Osassa huoneista oli jo nykytekniikka eli ilmalämpöpumput hoitivat lämmityksen.

Illallisen jälkeen vielä yömyssynä olut.

Päivän reitti:

3. päivä (Kaesong – Panmunjom – Pjongjang)

Aamupalan jälkeen muutama kuva hotellista:

sitten taas ajoissa liikkeelle (8.30). Lyhyt kävely Kaesongin kadulla Namdaemun (Kaesong)-portin luo. Portti rakennettiin 1391-1393.

Siitä sitten autolla Koryo Museoon, joka sijaitsee Songgyungwan-alueella, joka on alunperin rakennettu 1089 ja palon (1592) jälkeen jälleenrakennus aloitettiin 1602.

Museossa oli esillä mm. vanha orjahinnasto.

Sen jälkeen tutustuttiin vanhaan Sonjuk-siltaan (Sonjuk Bridge), joka on rakennettu 1290 ja tarinan mukaan ”kungfutselaisen tutkija ja valtiomies Jeong Mong-ju murhattiin” tällä sillalla. Siltakin on Unescon perintäkohde.

Seuraava kohde olikin raja ja DMZ-vyöhyke. Täällä käytiin ensin Korean sodan aseleponeuvottelupöydän ääressä. Aseleponeuvotteluja käytiin 10.6.1951 –
10.7.1953, välillä oli katkoksisa neuvotteluissa. Sen jälkeen katsottiin paikka, missä aseleposopimus allekirjoitettiin 27.7.1953. Etelä-Korea ei ole tätä sopimusta allekirjoittanut, mutta on ilmoittanut noudattavansa sitä. Joten virallisesti Pohjois- ja Etelä-Korea ovat sodassa keskenään.

Kävelymatkalla rajalle oli vielä muistomerkki, johon on kopioitu Kim Il Sungin viimeinen allekirjoitus. Hän allekirjoitti pari tuntia ennen kuolemaansa ”kymmenen kohdan ohjelmansa Koreoiden riippumattoman ja rauhanomaisen jälleenyhdistämisen puolesta” ja tämä allekirjoitus on kopioitu tähän muistomerkkiin.

Rajalla on Panmunjom, jossa on Joint Security Area (JSA), jossa on rakennuksia, jotka sijaitsevat siten, että raja kulkee niitten keskeltä. Näissä rakennuksissa on käyty periaatteessa kaikki viralliset neuvottelut Koreoiden välillä aseleposopimuksen jälkeen 1953. Mekin päästiin siis käymään Etelä-Korean puolella.

Pohjois-Korean armeijan kenraali kertoi päivän tilanteesta ja totesi mm. virallisen linjan mukaisesti, että Pohjois-Korea on valmis käyttämään ydinasetta mikäli heitä vastaan hyökätään. Samaa olivat jo aikaisemmin kertoneet mm. oppaat ja myöhemminkin siitä kuultiin.

Ryhmäkuvakin otettiin:

Rajan jälkeen käytiin Kaesongissa lounaalla. Lounaalla oli perinteiden kattaus.

Lounaan jälkeen ravistava ajomatka Pjongjangiin. Pysähdys sillä samalla moottoritien levähdyspaikalla kuin tullessa. Kaupungissa pysähdyttiin Koreoiden yhdistämisen muistomerkille Yhdistymisen riemukaarelle (Arch of Reunification).

Päivän viimeinen kohde oli Mangyongdae Children’s Palace, paikka jossa lapset ja nuoret voivat käydä harrastamassa, opiskelemassa ja sivistämässä itseään.

Illallinen kaupungilla ja hotellille klo 20 nurkilla.

Päivän reitti:

4. päivä (Pjongjang)

8.30 liikkeelle.

Nyt suuntana Metro. Ymmärtääkseni ajettiin punaista Ch’ŏlliman linjaa ja käytiin välillä yhdellä asemalla, jonka jälkeen ajettiin muutaman aseman ohi Riemukaarelle, jossa poistuttiin metrosta. Metrossa oli melko vilkasta ja asemat olivat kauniita.

Sitten taas museoon eli ”Three Revolution Exhibition”, jossa saimme tietoa mm. Pohjois-Korean energia- ja kaivostekniikasta. Esillä oli myös Pohjois-Koreassa valmistettavia autoja ja työkoneita.

Sen jälkeen Saturnusta kuvaavassa talossa saimme tietoa Pohjois-Korean satelliittiohjelmasta sekä näimme tähtitaivaaseen liittyvän esityksen.

Seuraava kohde oli ”Grand People’s Study House”, jossa oli mm. Kansalliskirjasto ja aikuisille tarkoitettuja opiskelutiloja. Huikea rakennus on rakennettu 21 kuukaudessa valmistuen huhtikuussa 1982.

Lounas oli suurella jokilaivalla, jossa olimme ainoat asiakkaat. Laiva teki myös pienen lenkin joella.

Lounaan jälkeen sotamuseoon (Victorious War Museum), jossa näimme amerikkalaisilta saatua sotasaalista sekä myös sodan jälkeen kiinni otetun vakoilukopterin.

Ulkonäyttelytilan vieressä oli sitten kuuluisa sota-alus USS Pueblo, jonka Pohjois-Korean laivasto valtasi 23. tammikuuta 1968, laivan ollessa Pohjois-Korean aluevesillä.

Alukseen tutustumisen jälkeen menimme sisään museoon, jossa saimme seikkaperäiset kuvaukset Korean sodan eri vaiheista. Museossa oli kuvaaminen kielletty.

Seuraava kohde oli Kim Il Sungin syntymäkoti Mangyongdae Native House. Syntymäkoti on museoitu ja pyhä paikka. Se sijaitsee pienen matkan päässä keskustasta länteen ja kodin ”ympärille” on perustettu Mangyongdae Forest Park.

Puistossa (tai sen vieressä) on myös suuri huvipuisto (Mangyongdae Funfair).

Lopuksi kävimme vielä kävelyllä Mirae Scientists Street, jossa on lähinnä tiede- ja yliopistoväelle tarkoitettua uutta (virallisesti avattu 3.10.2015) asuntoaluetta. Melko komealta nuo talot näyttivätkin.

Grilli-illallisen

jälkeen hotellille pakkaamaan. Aamulla lähdettäisiin kotimatkalle n. klo 8.

Täysikuu on täysi myös Pjongjangissa.

Kotimatka

Aamulla heti kohta kahdeksan jälkeen kohti lentokenttää. Lähtö vähän viivästyi, kun tuli epäselvyyttä mm. avainkorttien pinnoitteen irtoamisesta ja jossain kylpyhuoneessakin oli saippuateline irti/löysällä.

Lähtöselvittely oli melko sujuvaa, mutta matkalaukussani oleva kannettavan muuntaja herätti hiukan ihmettelyä (onhan se vähän iso, mutta painaa vain vähän toista kiloa ;o)).

Sujuvasti koneeseen (JS251) ja kohti Kiinaa, johon saavuttiin aikataulun mukaan. Nyt rajamuodollisuudet olivat sujuvia.

Pekingissä käytiin katsomassa Kiinan muuria. Yö lentokenttähotellissa ja aamulla sitten kentälle. Säästin tunnin jonotuksen kun tein illalla hotellilla check-inin.

Lento Pekingistä (AY52) lähti ja saapui perille ajallaan. Minulta oli laukusta poistettu USB-adapteri (pattereilla toimiva varavirtalähde). Ihme ettei tuo Dellin muuntaja jäänyt sinne myös.

Yhteenveto

Oikolukijan huom! Tähän alkuun osa edellisistä jutuista puuttuvista pilkuista: ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Netistä löydettyjen juttujen mukaan oli melko pahat aavistukset matkasta ja sen kohteesta. Löytyi kaikenlaista, osittain jopa vainoharhaista juttua mm. siitä, että kaikki on pelkkää teatteria. Siihen peilaten matka oli todella positiivinen kokemus.

Pohjois-Korean retoriikka on lennokasta ja matkan lähestyessä myös muut valtiot tuntuivat koventavan sanojaan. Mutta sekin lienee normaalia kun on kyse Pohjois-Koreasta. Myös perillä kohteissa aika ajoin puhuttiin ydinaseen käytöstä ihan jokapäiväisenä toimenpiteenä puolustuskäytössä.

Jo etukäteen oli selvää, että liikkuminen on rajoitettua. Eli yksikseen ei saanut ryhmän luota kovin etäs haahuilla. Tämän suhteen meidän ryhmällä ei ollut ongelmia. Mutta ”normaalista” turistimatkasta tämä poikkesi siinä, ettei kaupungille voinut lähteä vapaasti kävelemään ja toisaalta paikalliset eivät lähestyneet jutellakseen. Myöskään kerjäläisiä ei ollut ja kaikki paikat olivat erittäin siistejä.

Ruoka oli monipuolista, vaikkakin tarjoilutapa oli alkuun vähän hämärä. Ei aina oikein tiennyt joko pöydässä on tarpeeksi kuppeja, jotta voi aloittaa. Yleensä niitä tuli vielä pitkän aikaa sen jälkeen kun oli aloitettu. Kimchi oli myös – riittävän pieninä annoksina – maittavaa.

Kun ruuat kuuluivat matkapakettiin, niin oikeastaan ainoa rahareikä olikin olut ;o), mikä olikin maittavaa ja melko edullista. Hotellin baarissa tuoppi hotellin mikropanimon olutta maksoi 1,5 euroa. Hotellin kaupassa 0,640 l pullon sai puolella eurolla. Valkoviiniä ei paljon ollut saatavilla ja punaviinikin myytiin vain pulloittain.

Liikenne Pjongjangissa oli ajoittain vilkasta, mutta päivällä ei turistikohteiden ympärillä ollut mitään ruuhkia. Jalankulkija on aina altavastaaja (myös suojatiellä) ja kerrankin tietä ylittäessäni kuulin selvästi kun lähestyvä auto oikein kiihdytti, jotten kerkiä tien yli. Lauantaina oli metro kiinni, joten busseille oli pitkät jonot. Bussit oli myös hyvin täynnä. Aamubussit oli myös muulloin täynnä.
 

Teiden kunto oli oikestaan ainoa ”pettymys”. Maakuntamatkalla myös moottoritiet oli melko huonossa kunnossa. Osittain johtuu varmaan siitä, että alunperinkään ei pinta ole ollut priimaa (varmaankin Suomesta tuttu asfalttikartelli ollut asialla?). Lisäksi jopa mooottoriteitä paikataan käsin kuoppa kerrallaan, joten ei siitä kovin tasaista jälkeä synny. Joten siltä osin meno on kuin Heinola-Lahti moottoritiellä.

Maaseudulla käsityö oli kunniassaan ja näytti siltä, että paikoin isojakin viljelyksiä kasteltiin kantovedellä. Samoin härät olivat yleisiä työkoneita, mutta kyllä reitin varrella traktoreitakin näkyi.

Maasta poistuminen oli myös joustavaa eikä etukäteispelotteiden mukaisesti kameraa ja/tai kuvia tutkittu. Otin matkalla n. 1100 kuvaa, joten olisihan niissä ollut vähän katselemista myös tullimiehelle. Myöskään puhelimen mukanaoloa ei tarkistettu.

Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut, josta kiitokset myös matkanjohtajalle ja ryhmälle.

Näkemiin.
안녕히 가십시오/계십시오. (annyeonghi gasipsio/gyesipsio)

Pohjois-Korea

Sain uutiskirjeen Mandala Travelilta ja siinä pisti silmään toukokuun alkuun sattuva matka, joka sattui oikein somasti lomani ajalle. Joten siitä se sitten karkasi käsistä ja varasin matkan Pohjois-Koreaan 5.-12.5.2017. 

Wikipedia – Pohjois-Korea: ”Korean demokraattinen kansantasavalta (kor. 조선민주주의인민공화국, Chosŏn minjujuŭi inmin konghwaguk)”

Ei tästä sen enempää ennen matkaa, mutta linkki matkaohjelmaan on tässä.

Jotain juttua tulnee varmaankin sitten matkan jälkeen.

Jenkkilä 2016 – Yhteenveto

Paikka: kotona
Aika: 3.10.2016

Matka meni hyvin.
Matkaa kertyi ennakoitua (6000 km) enemmän.
Valkoisella autolla tuli mittariin 5423 mailia (8436 km) ja punaisella 4740 mailia (7626 km). Syynä lisämaileihin oli harkitut reittisuunnitelman muutokset ja osittain myös se, ettei kaikista ennakkoon ajatelluista pysähtymispaikoista löytynyt järkevästi majapaikkaa.

Ensimmäinen viikko oli melko vaikea aikaeron ja pahan nuhan vuoksi, joka vaikeutti yöunia ja siten sopeutumista aikaeroon. Mutta siitä eteenpäin, ei ongelmia juuri ollut. En tiedä vaikuttiko tämä siihen, ettei esim. Yellowstone tehnyt sellaista vaikutusta, jota etukäteen olin odottanut.

Vaikuttavin paikka oli Yosemite ja myös Death Valley oli omalla tavallaan mielenkiintoinen. Näissä molemmissa olisi varmaan käytävä uudestaan niin, että voisi myös olla paikalla aurinkonlaskun ja -nousun aikaan. Sama pätee myös Grand Canyoniin. Mutta katotaan milloin ja miten tuo voisi olla mahdollista.

San Francisco ei juurikaan hetkauttanut ja Las Vegas oli ennallaan. Reittivalintamme oli sellaisia, että nähtiin hienot ja mielenkiintoiset maisemat, mutta ei varmaankaan juuri törmätty siihen kuvaan mitä useimmilla USA:sta lienee. Ajettiin korkealla ja käytiin ”pohjalla”.

Reitti kokonaisuudessaan:

Kotiinpäin aikaero-ongelmia ei ollut.

Päivä 25 – Kotimatka

Paikka: Denver – Suomi
Aika: 28.9.2016 (kirjoitettu 1.10.)

Kotimatkamme aloitettiin käymällä paikallisessa eläipuistossa Rocky Mountain Arsenal National Wildlife Refuge. Aika hiljaista oli, mutta muutama kuva sieltäkin saatiin:

Siitä sitten autojen palautuksen kautta lentokentälle, jossa oltiin hyvissä ajoin. Lennot lähtivät ja saapuivat ajallaan, joten Helsingissä oltiin aikataulun mukaan 29.9. klo 13.50. Ja kotona olin illalla seittemän nurkilla. Eli toista vuorokautta tuli päivälle mittaa.